Sarvijäärät

Cerambycidae

Kuvaus

Suomessa on tavattu yli 80 sarvijäärälajia, joista suurin osa on liikkeellä päiväsaikaan. Monet niistä ovat tuttuja kukkajääriä. Osa sarvijääristä ei syö aikuisena mitään, osa ruokailee kukilla syömässä siitepölyä ja mettä. Muutamat lajit nakertavat aikuisenakin puiden lehtiä, neulasia ja kuorta.

Suurin osa sarvijääristä munii puun kuoren halkeamiin, jotkin lajit poraavat puiden kuoreen kuopan, johon munivat. Muutaman lajin toukkien ravintoa ovat ruohovartiset kasvit.

Elävää lehtipuuainesta syövät sarvijäärät voivat runsaana esiintyessään olla isäntäpuille vahingollisia. Jäärien rei’ittämiin puihin iskeytyy helposti lahottajasieni ja puut voivat kaatua kovassa tuulessa. Jotkin jäärälajit käyttävät puiden juuria ravinnokseen. Monet jäärät lisääntyvät vastakuolleiden, usein tuulen kaatamien puiden tuoreessa nilassa. Tuoreesta puusta tehty puupino pihassa voi houkutella jääriä munimaan.

Suomessa elää muutama sarvijäärälaji, joiden tuhot voivat aiheuttaa tappiota metsätaloudelle ja puistojen poppeli- ja haapapuustoille. Jotkin lajit voivat siirtää mäntypuille tuhoisaa mäntyankeroista. Uhkana ovat myös tuontipuun mukana tulevat vieraat jäärälajit, jotka voivat levitä kotoperäiseen puustoomme.

Toukilla on paljon luontaisia vihollisia ja pitkän toukkavaiheen aikana ne ovat alttiita monille vaaroille. Kaikki Suomessa pesivät tikat syövät jäärien toukkia. Hyönteispetoja ovat lahopuissa elävien seppäkuoriaisten toukat sekä monet loispistiäiset, jotka voivat tuottaa suuren määrän jäärän toukissa loisivia toukkia.