Kirvat

Aphididae, Coccoidea

Kuvaus

Kirvat ovat hyönteisiä, jotka imevät kasvinestettä imukärsällään. Kirvat ovat pieniä 1- 4 mm ja niiden rakenne sekä elintavat vaihtelevat. Osa on pehmeäpintaisia, osalla on villamainen vahapeite ja joillakin kilpimäinen kuori. Osalla voi olla siivet, suurin osa on siivettömiä. Kirvoilla ei ole toukkia, vaan nuoret kirvat muistuttavat aikuisia. Kasvaessaan aikuisiksi kirvat luovat nahkansa muutaman kerran. Tyhjät toukkanahkat jäävät kasvien lehdille vaaleina kuorina.

Suomessa on noin 400 kirvalajia.

Talven yli kirvat selviävät joko munina tai hyvin pieninä nymfeinä. Keväällä munista kuoriutuvat kantaäidit synnyttävät eläviä poikasia, jotka puolestaan jatkavat hyvin nopeasti sukua synnyttämällä jälleen uusia poikasia.

Osa kirvalajeista on hyvin tarkkoja isäntäkasvin suhteen, jotkin lajit vaihtavat elämänsä aikana eri kasvilajilta toiselle. Isäntäkasvit voivat olla hyvin erilaiset, alkukesästä puuvartinen kasvi ja loppukesästä ruohovartinen tai päinvastoin.

Kirvat voivat ärsyttää kasvin kasvua monella eri tavalla. Lehdet voivat käpertyä ja niihin tulee erilaisia värittyneitä alueita.  Jotkin kirvalajit ärsyttävät kasvin solukkoa kasvattamaan kasvaimen. Yleisin vioitus lienee nuoren verson heikentynyt kasvu.

Sisätiloissa kasveja kiusaavat kirvat voivat olla samoja lajeja kuin ulkona luonnossa, mutta osa kasvihuoneiden ja sisäkasvien kirvoista menestyy ainoastaan lämpimissä olosuhteissa.

Kirvojen torjunnassa riittävät yleensä ympäristöystävälliset keinot. Isot puut ja pensaat eivät kärsi kirvojen vioituksista. Pienistä taimista kirvat on syytä torjua, jottei taimi menehdy.

Kirvoilla on paljon luontaisia vihollisia ja talvehtivien kirvojen munien vieressä saattaa talvehtia petohyönteisen munia. Koska mikään torjunta-aine ei valikoi vain haitallisia, kannattaa ennen kemikaalin käyttöä tutkia ovatko luonnon omat torjuntajoukot jo saapuneet paikalle.

Muurahaiset ovat mieltyneet kirvojen erittämään mesikasteeseen ja houkuttelevat niitä erittämään maukasta nestettä. Maassa elävät muurahaiset hoivaavat juurikirvoja.  Tietyt kirvat kelpaavat myös muurahaisille ravinnoksi.

Kirvoja ukonhatussa

Kirvoja ukonhatussa

Kirvojen nahkoja

Kirvojen nahkoja

Kirvoja belliksen kukkavanassa

Kirvoja belliksen kukkavanassa

Siivellinen koisokirva

Siivellinen koisokirva

Punertava kirva mansikan lehdellä

Punertava kirva mansikan lehdellä

Kirvoja ja kukkakärpäsen munia daalian varressa

Kirvoja ja kukkakärpäsen munia daalian varressa

Kekomuurahaiset  kaitsevat  vaahteran lehden kirvoja

Kekomuurahaiset kaitsevat vaahteran lehden kirvoja

Viholaiset kirvojen kimpussa takiaisen lehdellä

Viholaiset kirvojen kimpussa takiaisen lehdellä

Kukkakärpäsen toukka syö koisokirvoja

Kukkakärpäsen toukka syö koisokirvoja

Papukirvan talvimunat ovat alle millin kokoisia

Papukirvan talvimunat ovat alle millin kokoisia

Kirvanmunia mustaherukalla

Kirvanmunia mustaherukalla

Kirva synnyttää elävän poikasen

Kirva synnyttää elävän poikasen

Leppäpirkon toukka syö omenankäärökirvoja

Leppäpirkon toukka syö omenankäärökirvoja

Kukkakärpäsen toukka syö papukirvoja

Kukkakärpäsen toukka syö papukirvoja

Lajit