Pihlajakirva

Dysaphis sorbi

Pihlajakirvan  aikaansaama  lehtisykerö pihlajassa

Pihlajakirvan aikaansaama lehtisykerö pihlajassa

Pihlajakirva

Pihlajakirva

Tuntomerkit

Siivettömät kirvat ovat punaruskeita tai vihreitä. Selkäputket ovat kellertävät. Siivellisten kirvojen tuntosarvet ovat tummanruskeat, myös selkäputket ovat tummat. Vaaleissa jaloissa on ruskeat nivelet. Tuntosarvet ovat lähes ruumiin mittaiset. Koko n. 2,0 mm.

Elinympäristö ja elämäntavat

Kirvan isäntäkasveja ovat pihlaja ja Campanula-suvun kasvit (Mm. Harakan-, kissan-, kurjen-, peruran ja vuohenkello) . Kirvat munivat alkusyksystä talvimunat pihlajan versoihin. Munista kuoriutuu alkukesästä siivettömiä kirvoja, joiden imentävioitus käpertää pihlajan lehdet. Lehtisykerössä voi olla kymmeniä kirvoja. Kesän aikana syntyy siivellisiä kirvoja, jotka siirtyvät Campanula- kasveille. Muurahaiset ja myös ampiaiset hyörivät kirvayhdyskunnan lähellä, koska kirvat erittävät runsaasti mesikastetta. Luontaisia vihollisia ovat mm. kukkakärpästen toukat. Syksyllä kirvat munivat pihlajan versoihin talvimunia, joista kuoriutuu alkukesällä kantaemoja. Nämä puolestaan synnyttävät uusia kirvoja koko kesän.

Milloin voi havaita

Alkukesästä syksyyn

Merkitys puutarhassa

yellow light Tarkkaile. Pihlajat eivät kuole vioituksiin. Keskikesällä kirvojen määrä vähenee, kun ne siirtyvät toiselle isäntäkasville. Mm. Harakan-, kissan-, kurjen-, peuran ja vuohenkello.Torjunta ei ole tarpeen kuin erittäin harvoin, jos pieni taimi on vaarassa kuolla.